Juurikkajärvi on Kiteen kylistä vanhimpia, sillä aluetta on asuttu jo ennen vuotta 1500. Vuodelta 1500 peräisin olevan Vatjan viidenneksen verokirjan mukaan (Moskovan suuriruhtinaan aikana) Rjurikijärvi (Juurikkajärvi) on kuulunut Kurkijoen pogostaan. Rjurikijärven kylässä veroa olivat maksaneet Fedotko Oleksin, Osinimik Ivashkov ja veljensä Smenko. Kylällä oli kolme taloa. Vuonna 1590 Juurikkajärven kylässä oli 6 taloa, 1618 23 taloa, 1637 33 taloa ja vuonna 1640 35 taloa.
Kiteen seurakunnan historiassa kerrotaan, että 1500-luvulla Pohjois-Karjalan asutus lisääntyi. Rikkaat kalavedet ja koskemattomat metsät houkuttelivat erämiehiä, liikaväestö siirtyi takamaille. Kitee oli Sortavalan kappelina ja v. 1589 mainitaan mm. Juurikkajärven kylä.
1600-luvun alkupuolen katovuosien aikaan pyyntielinkeinot olivat tärkeitä. Tärkeimpiä kalanpyydyksiä olivat nuotat ja verkot, joiden määrä piti ilmoittaa verollepanossa. Tavallisesti kaikki nuotat olivat kahdesta neljään osakkaan omistamia. Vuoden 1637 maakirjassa mainitaan, että Juurikkajärvellä oli Jutzka Gregorijef, joka omisti yksinään kokonuotan. Lähellä kalastuksen ammattilaisuutta oli juurikkajärveläinen Iwanka Zaharijef, jolla oli sekä ½ osuus nuotasta, että 8 kalaverkkoa. Lisäksi hän omisti yksinään veneen, mikä oli tuohon aikaan harvinaista.
Isojako päättyi Juurikkajärven kylässä 1830. Tuolloin kylässämme oli 32 tilaa.
1800-luvulla tieverkostoa kylien välillä rakennettiin. Vuoden 1832 loppuun mennessä Tie n:o 1 kulki yleiseltä maantieltä 2 virstan päästä Kiteen kestikievarista itään kärrytietä Kiteen kirkonkylän Haapalahteen. Sieltä pääsi kärrytietä Misolaan, Rokkalaan ja Riihijärvelle ratsupolkua pitkin Ruskealan pitäjän Kumurin kylään. Tie n:o 2 : Misolasta kärrytietä Juurikkajärvelle ja sieltä ratsupolkua Närsäkkälään. Juurikkajärveltä pääsi myös kinttupolkua pitkin Pyhäjärven rantaan ja sieltä veneellä Suitsansaareen ja Totkunniemeen Kesälahden puolelle. Tie n:o 3 : Juurikkajärveltä ratsupolkua pitkin Kontiolaan ja sieltä kinttupolkua pitkin sekä veneellä Varmonniemeen, Suitsansaareen ja Totkunniemeen Kesälahden puolelle.
Juurikkajärven kylässä on toiminut kestikievari vuosina 1802-1835, varsinkin talvisaikaan. Maantieverkoston kehitys paransi postinkulkua. Vuonna 1802 postia kuljetettiin esim. linjalla Kitee-Juurikka-Varmonniemi-Kesälahti.Talonhaltijaluettelon, vuodelta 1850, mukaan Juurikkajärvellä on ollut 32 tilaa: Ristola, Parkkola, Ellilä, Ukkola, Mujula, Mattila, Samulila, Juosola, Anttila, Pirhola, Kattila, Malila,Väkevälä, Liisala, Paavola, Leskelä, Väistölä, Heikkilä, Arpola, Ruotsila, Salo, Kankkula, Holoppala, Tikkala, Ahola, Hämälä, Utriala, Äijälä, Toroppala, Kaarlola, Kr.torppa 1.Mikkola ja Kr.torppa 2. Autio.
Maanviljelijä Alpo Kostamo toivotti kyläkokouksen osanottajat tervetulleiksi ja viittasi kyläläisten kanssa käymiin keskusteluihin kylätoimikunnan tarpeellisuudesta. Se toimisi puolueettomana "kentän äänenä", epäpoliittisena ja kylän toimintoja kokoavana yhteistoimintaelimenä suoraan paikallisiin yhdistyksiin ja seuroihin, sekä Kiteen kuntaan.
Kylätoimikunnan toimialueeseen kuuluvat Juurikka, Misola, osa Kontiolaa, sekä Papinniemen eteläosa. Tässä kyläkokouksessa valittiin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Alpo Kostamo, varapuheenjohtajaksi Aulis Timonen, sihteeriksi Arto Koponen, sekä jäseniksi Viljo Hurskainen, Aune Karttunen, Lahja Havukainen, Erkki Sallinen ja Salme Makkonen.
Noihin aikoihin esillä olivat mm. Juurikkajärven vedenpinnan nostaminen, kyläkaupan säilyminen, Ätäsköjärven tilanne (kaatopaikka), nopeusrajoituksen (60 km/h) saaminen kylän keskustaan, kuntoradan rakentaminen, pysäköintipaikan rakentaminen Juurikkasalmen sillan läheisyyteen.
Aikaansaannoksia
Kylätoimikunnat 1981-2007
1981-1982